25. syyskuuta 2017

HELIKOPTERILENTÄJÄKSI?

Mikä musta tulee isona? - Ei siis mitään hajua. Yläasteen jälkeen päädyin lukioon osasyynä se, että mulla ei ollut mitään hajua, millaista työtä haluaisin tehdä aikuisena. Kävin lukioni Rellussa (Tampereen lyseo), jonka sanoisin olevan täynnä super fiksuja, korkealle tähtääviä, poliittisesti varautuneita nuoria. Ehkä osaksi ystävien mukana ajattelin heti hakevani lukion jälkeen Turkuun oikeustieteelliseen. Ylppäreiden jälkeinen todellinen luku-urakka pääsykokeisiin yllätti ja olikin sitten aivan liian iso pala purtavaksi, motivaatiota ei ollut tarpeeksi, eikä yliopistopaikka auennut. Tämän jälkeen aloin ajattelemaan, olisiko oikis kuitenkaan mulle se oikea paikka. Mutta jos ei se, niin mikä sitten?

Äitini on töissä FinnHEMSillä ensihoitolääkärinä. Lääkärin ammatti ei mua oo koskaan kiinnostanut, mutta joku joskus ehdotti, että mites siitä vierestä, kuskin paikalta. Helikopterilentäjä olisi musta aivan mahtava ammatti, mutta kouluttautuminen ei ole ihan niin yksinkertaista. En ole aivan täysin selvillä kaikista yksityiskohdista, mutta mun ymmärtääkseni kopterilentäjäksi voi kouluttautua paria reittiä: armeijassa, rajavartiostolla tai yksityisellä sektorilla. (Kertokaa ihmeessä jos tiedätte vielä jonkun!) Yksityisiä kouluttajia Suomessa on muutama, ja näistä otin selvää Helsingissä Malmin lentokentällä toimivasta Heli-pilotista. 

Ennen kun voi lentää ammatikseen, täytyy suorittaa PPL-lupakirja eli yksityislentäjän lupakirja. Siihen kuuluu 100 tuntia teoriakoulutusta ja 45 tuntia lentokoulutusta. Heli-pilot tarjoaa tämän 37 000 eurolla. Ei siis todellakaan mikään halpa harrastus! Tuon hinnan lisäksi kirsikaksi kakun päälle tulevat lääkärimaksut (lentoterveystarkastus) ja tarkastuslento- ja muut viranomaiskulut. Ymmärtääkseni siis muutama sata euroa. Ja ymmärtääkseni aikaa tähän menee vähän omasta panostuksesta riippuen noin kuusi kuukautta (?). 

PLL-lupakirjan suorittamisen jälkeen täytyy omakustantaisesti lentää 110 tuntia, joista päällikkötunteja täytyy olla vähintään 50 ja matkalentoa 10 tunnin edestä. Kaksipaikkaisen helikopterin vuokra pyörii siinä 500€ /h. Ei siis tämäkään mikään halpa homma, etenkin kun lentämisellä ei tässä vaiheessa saa tienata. Kuitenkin, pitää lentää siis huvikseen 110 tuntia, yhteensä kustannukset siitä reilu 50 000€. Monilla menee vuosi tai pari, että saa tämän lennettyä.

Kun 155 lentotuntia tulee täyteen, saa suorittaa ansiolentäjän lupakirjan (CPL). Heli-pilotin kautta tähän sisältyy 350 tuntia teoriakoulusta ja 30 tuntia lentokoulusta. Kurssi maksaa noin 30 000€. Kun on taskussa PPL- ja CPL-lupakirjat, saa alkaa tienaamaan! Tosin, vaikka vuositasolla lentäjiä valmistuu erittäin vähän (about 10), töitäkin on tarjolla erittäin vähän. CPL-lupakirjan suorittaneena lentotunteja on kasassa 140, joka on erittäin vähän. Kokeneet lentäjät saavat töitä paremmin, joten omakustantaista lentoa saattaa tulla vielä ainakin 50 tuntia, riippuu vähän, miten onni potkii. Monet lähtevät ulkomaille koittamaan onneaan, Eurooppaan lentämään huvilentoa tai Norjaan öljynporauslautoille. Ensimmäisiä työpaikkoja Suomesta yleensä kuuleman mukaan avautuu noin 200-300 lentotunnin jälkeen. FinnHEMSin lentäjäksi on mahdollista päästä, kun taulussa on 1000 lentotuntia. Sitä äidin työkaverit ovat lentäneet kymmenisen vuotta. 

Hunajaiseltahan tuo kuulostaa, mutta ken tietää, mitä elämä tuo tullessaan. Ehkä pitää kuitenkin odotella vielä jonkin aikaa... #dreamjob 

PS. Tämä on omasta tahdosta tehty postaus, eikä ole yhteistyössä heli-pilotin kanssa. Lisätietoa kuitenkin osoitteesta:

www.heli-pilot.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti